Päivänvaloa
Tarvitsemme päivänvaloa ylläpitääksemme virkeyttämme. Päivänvalo vaikuttaa vointiimme ja mielialaamme myös päivällä. Myös ihmisen suorituskyky on riippuvainen auringonvalosta. Ruotsalainen tutkimus on osoittanut, että ikkunattomissa luokkahuoneissa opiskelevilla oli enemmän keskittymis- ja yhteistyöongelmia kuin valoisissa luokkahuoneissa opiskelevilla.
Sisätiloihin tuleva päivänvalo on yhdistelmä auringonvalosta, hajavalosta ja heijastuneesta valosta.
Auringonvalo
- on päivänvalon osa, joka säteilee suoraan auringosta ikkunoiden kautta sisätiloihin
- saa aikaan voimakkaita valoja ja varjoja
- saadaan huoneisiin pääasiallisesti keväisin ja syksyisin auringon ollessa matalalla
- voi olla niin voimakasta, että tarvitaan suojaa.
Hajavalo
- on päivänvalon osa, ilmakehässä hajonnutta ja suuntautunutta valoa. Sitä voi esiintyä joko yhdessä auringonvalon kanssa tai pelkästään (esimerkiksi pilvisellä säällä).
- antaa sisätilaan pehmeän ja tasaisen valon, joka heikkenee kauempana ikkunasta. Hyvä nyrkkisääntö on, että taivaan pitäisi näkyä niistä huoneen kohdista, joissa tarvitaan paljon päivänvaloa.
Heijastunut valo
- eli pintavalo on päivänvaloa, joka on heijastunut ulkona olevilta pinnoilta (esim. rakennukset, puut, nurmikko, terassit) ja on heikentynyt matkallaan
- sisätiloissa: pinnat kuten lattiat ja sisäkatot heijastavat valoa. Muista kuitenkin, että tummat ikkunankehykset, tummat lattiat, seinät ja sisäkatto imevät itseensä suuren osan sisällä heijastuneesta päivänvalosta.
- on heijastunut nurmikolta, terassilta tai seinältä, mutta olennaisesti heikentynyt matkallaan
- on heijastunut erilaisilta huoneen pinnoilta kuten lattiasta, sisäkatosta ja seinistä. Muista kuitenkin, että tummat ikkunankehykset, tummat lattiat, seinät ja sisäkatto varastavat suuren osan sisällä heijastuneesta päivänvalosta.
Hämäryys ja masennus
- Mitä hämärämpi vuodenaika, sitä enemmän elimistömme tarvitsee valoa. Ellei valoa riitä, serotoniini-hormonin tuotanto vähenee ja unta edistävän melatoniini-hormonin tuotanto aivoissa lisääntyy. Toisin sanoen, hämärinä talvipäivinä tuntuu kuin olisimme menossa nukkumaan.
Osa ihmisistä on niin herkkiä valon puutteelle, että he kärsivät talvisesta masennuksesta. Tähän on kuitenkin olemassa lääke: tanskalaisen tutkimuksen mukaan päivänvalo estää talvista masennusta.